Soilu ja Varonen mukana P14 -maajoukkuetie -toiminnan alueleirillä

P14- ikäluokan MAAJOUKKUETIE- toiminta jatkui Keski-Suomessa tänään sunnuntaina Alueleirin merkeissä. Tälle ikäluokalle järjestyksessään kolmannella leirillä liikuntakeskus Buugissa mukana olivat myös Flanelsin junnut Urho Soilu ja Matti Varonen.

Alueleirin perusteella pelaajat tammikuussa järjestettävään MAAJOUKKUETIE Winter Cup -pelitapahtumaan Eerikkilän Urheiluopistolle.

Tämän päivän Alueleirille valittiin Keski-Suomesta mukaan yhteensä 30 kenttäpelaajaa sekä 4 maalivahtia.

Flanelsittaret sarjakärkeen

Kauden järjestyksessään toiset turnauspelit pelattiin sunnuntaina 23.10. Keljonkankaalla. Aamupelissä kohdattiin Valo ja puolen päivän ottelussa SC Luppo. Flanels oli saanut kasaan kaksi täyttä kentällistä ja maaliin asteli normaalisti puolustajan paikalla esiintyvä Johanna Oksanen.

Ensimmäiseen otteluun hyvin harjoitellut Flanels tuli jopa hieman ylivirittyneenä ja useimmiten tilannenopeus aiheutti pallokontrollin pettämisen. Ottelu alkoi kuitenkin suotuisasti Mia Reposen (C) viimeistellessä ottelun avausmaalin jo alle puolentoista minuutin pelin jälkeen. Mirka Pölkille kirjattiin syöttöpiste osumaan.
Sama ketju oli asialla kymmenkunta minuuttia myöhemmin Reposen maalatessa toistamiseen, tällä kertaa Katariina Huuskolan syötöstä. Maalin jälkeisten vaihtojen tärkeys on ollut keskusteluissa aiemminkin, mutta siitä huolimatta Valo kavensi vain kahdeksan sekuntia myöhemmin. Kaikki ottelun maalit olikin kaikkien yllätykseksi nähty jo ajassa 12:08.

Maalintekopaikkoja molemmilla joukkueilla oli kahdessa seuraavassakin erässä, mutta hyvä maalivahtipeli ja huolimaton viimeistely pitivät lukemat samoina loppusummeriin saakka. Miksikään spektaakkeliksi ottelu ei muodostunut ja laitettakoon se viileän aamun piikkiin. Johanna Oksaselle kuitenkin kelpo esiintyminen tolppien välissä ja erityiskehut Flanelsin viisikkopuolustukselle, joka pystyi auttamaan maalivahtiaan tehtävässään voiton edellyttämällä tavalla.

Flanels vs. SC Luppo

Toiseen peliin valmennus korosti malttia ja huolellisuutta pallollisena. Jos ensimmäisessä ottelussa mentiin tunne edellä, niin toiseen peliin tultiin hieman liiankin rauhallisena. Normaali energinen puheensorina oli tiessään aina kolmanteen erään saakka, jolloin vasta herättiin taistelemaan ottelun voitosta. Kahden erän jälkeen oltiin tappiolla 2-3. Flanelsin maalintekijöinä Pölkki ja Maiju Maunula.

Toisella erätauolla päätettiin yhdessä kääntää peli vielä oranssipaidoille. Pelin painopiste oli jo tappiotilanteesta huolimatta siirtynyt aiemmin Lupon puolustusalueelle. Ongelmana oli enemmän viimeistelyn laatu maalipaikoissa ja laukausten saaminen läpi Luppo-puolustuksen. Vastustaja pystyi myös luomaan vaarallisia vastahyökkäyksiä, joiden kanssa Flanels oli ajoittain ongelmissa.

Kahdeksan minuuttia ennen täyttä peliaikaa Flanels nousi tasoihin kapteeni Reposen mailasta. Syöttäjänä Huuskola, jolle pörssipiste oli ottelun toinen ja turnauksen kolmas. Voittomaali näki valon ajassa 44:42 eli 18 sekuntia ennen päätösvihellystä, kun läpi ottelun vaarallinen Heidi Mutkala sai vihdoin pallon vastustajan maaliin Marja Kuurneen syötöstä. Tilannetta edelsi pitkä syöttöjatkumo ja pallonhallinta hyökkäysalueella. Lopputulos 4-3 Flanelsille. Ei ehkä kaunein voitto tämäkään, mutta kertoo paljon joukkueen sitkeydestä ja tahtotilasta.

Kaksi voittoa tietää Flanelsille nousua sarjan piikkipaikalle puhtaalla voittosarakkeella. Kahden pisteen päässä on MultiAnts ja kuusi joukkuetta neljän pisteen päässä. Kausi on alkanut pisteiden valossa myönteisesti, vaikka otteissa onkin tuttua vaihtelevuutta. Hyvä joukkue on keksinyt tapoja voittaa silloinkin, kun ei olla ihan optimitilassa.

Mirka Pölkki nousi sarjan pistepörssin kärkeen kahdeksalla tehopisteellä (5+3). Saman ketjun Reponen ja Huuskola täydentävät kärkikymmenikköä kuudella tehopisteellä.

Kausi jatkuu 6.11. Jyväskylän Buugilla, jolloin vastassa ovat Kisa ja TiPa.

-vk-

FLANELSITTARET VALMIINA SARJAKAUTEEN – ENSIMMÄISEN TURNAUKSEN RAPORTTI

Viitisen kuukautta on kulunut siitä, kun Äänekosken Pankkari Areenan ovi suljettiin sarjakauden päättyessä värikkäiden vaiheiden jälkeen kolmossijaan. Tämä tarkoitti sarjatason ja peliympäristön säilymistä ennallaan tälle kaudelle. Valmennus sai kuin saikin jatkaa vielä joukkueen peräsimessä yksivuotisella sopimuksella, vaikka kauden alussa asetetutuista tavoitteista hieman jäätiinkin vajaaksi.

Pelaajistossa tapahtui kesän aikana normaalia vaihtuvuutta, vaikkakin tällä kertaa rosteri kapeni entisestään määrällisesti. Valmennukselle uutena pelaajana ryhmään liittyi Sanni Nyberg. Joukkueen kokoonpano koostuu tällä hetkellä 11 kenttäpelaajasta ja maalivahdista. Muutamia lisäyksiä saatetaan tosin nähdä kauden edetessä, mutta näiltä osin neuvottelut ovat vielä kesken.

Harjoituskauden perusteella joukkue on taas yhtä kautta kokeneempi ja viisaampi. Tämä on nähtävissä harjoitteluasenteen lisäksi myös lajitaitojen saralla. Myös osallistumisprosentti viikkoharjoitteisiin on ollut kiitettävä kauden alla.

Harjoituskausi huipentui leirimuotoiseen harjoitusviikonloppuun viikkoa ennen sarjakauden avausta, jossa lajitaitojen lisäksi harjoitettiin myös teoria- ja fysiikkapuolta. Tämän päälle pelattiin harjoituspeli P15 joukkuetta vastaan, joka palveli varmasti molempia osapuolia kauden kynnyksellä.

FLANELS vs. VALO

Kauden avausottelussa kohdattiin Valo Jyväskylästä. Liikkeellä oltiin lähes täydellä pelaajistolla, sillä ainoastaan Laura Parikka ja Peppi Kapanen olivat sivussa kokoonpanosta. Kauden avausmaali kirjattiin Katariina Huuskolalle, joka viimeisteli Johanna Oksasen syötöstä parin minuutin pelin jälkeen. Avauserässä nähtiin vielä kaksi maalia; ensin maalasi Valo tullen tasoihin, jonka jälkeen paluun oranssipaitaan tehnyt Henriikka Norola (A) vei Flanelsin jälleen johtoon Mirka Pölkin syötöstä.  

Kakkoserän ainoan maalin teki Valo ja kolmanteen erään siirryttiin tasatuloksessa 2-2. Tilanne kuvasi melko hyvin ottelun sisäisiä voimasuhteita, sillä molemmilla joukkueilla oli hetkensä, mutta selkeää paremmuutta ei tahtonut löytyä. Kolmannessa erässä Valo siirtyi ensi kertaa ottelussa johtoon, joka kestikin ottelun loppuminuuteille saakka.
Valon aikalisän aikana flanelsittaret uhkuivat itseluottamusta, että peli vielä käännetään voitoksi. Suoraan syötöstä laukauksia ja maskipelaamista pyrittiin lisäämään valmennuksen toiveissa. Loppu olikin sitten Flanelsin, kun ensin ajassa 42:19 Maiju Maunula laukoi Mia Reposen (C) syötöstä suoraan Valo-maalin ylänurkkaan ja tilanteeksi kutkuttavan 3-3. Vain 36 sekuntia myöhemmin Norola päätti ottaa ratkaisijan roolin itselleen ja pyyhälsi koko Valon viisikon läpi ja laukoi pallon hallitusti vastustajan maalin takanurkkaan.
Pelin loppuaika puolustettiin johtoasemaa taidokkaasti lähinnä vastustajan päädyssä ja kauden avausvoitto oli tosiasia tuloksella 4-3.

KUUMAT vs. FLANELS

Iltapäiväpeliin vastaan asettui viime kauden loppupuolella edukseen esiintynyt KuuMat, jonka kanssa Flanels on kamppailut tasaväkisesti viime kausina. Valmennus halusi nähdä joukkueeltaan vielä kontrolloidumpaa peliä ja tähän toiveeseen joukkue vastasi myönteisesti.
Pallonhallinta oli vaihdosta toiseen Flanelsilla, vastustajan pystyessä ainoastaan ajoittain vastahyökkäyksiin. Tämän seurauksen ajassa 21:14 taululla oli 0-4 ja Mirka Pölkillä neljä maalimerkintää, ketjutoveri Reposella kaksi syöttöpistettä ja Huuskolalla yksi syöttöpiste. Kun Sanni Nyberg vielä iski ranteella lukemat 0-5 Heidi Mutkalan syötöstä, oli KuuMat käytännössä lyöty.Loppupelistä ei muodostunut enää kilpailua sarjapisteistä, koska sen verran hyvin peli oli Flanelsin hallussa. Maaleja nähtiin vielä kolme vastustajan toimesta ja Flanelsilta kaksi. 1-6 maalin viimeisteli Huuskola Pölkin syötöstä ja 2-7 maalin Nyberg Norolan syötöstä. Lopputulos 3-7 ja täydet neljä sarjapistettä ennalta vaikeaksi oletetusta sarja-avauksesta.

KOUTSIN MIETTEITÄ

Myös valmennuksella oli aihetta hymyyn pelien päätyttyä. Joukkueen pelissä näkyi pelirohkeus ja halu kontrolloida pelivälinettä. Lisäksi viisikkopeli oli erinomaista erityisesti KuuMat-pelin ensimmäisen kahden erän aikana. Heti tuli myös selväksi, että molemmista ketjuista löytyy ratkaisuvoimaa laajalla rintamalla.
Mirka Pölkki sai heti ”maalipurkin” auki neljällä osumalla, Henriikka Norola palasi kaukaloon tehokkaana ja Sanni Nyberg esiintyi odotetun vahvasti keskikaistalla. Marja Kuurneen siirtäminen puolustukseen toi sinne taas kaivattua kamppailuvoimaa. Muutoinkin Flanels-puolustus oli paineen alla pallollisena erinomainen.
Kaikesta huolimatta saavutetut sarjapisteet olivat kuitenkin hyvän joukkuepelin tulos. Jokainen toi oman tärkeän panoksensa kokonaisuuteen. Milli Löfgrén aloitti (ties kuinka monennen kautensa) vahvasti yksinoikeutettuna ykkösmaalivahtina. Erityisesti valmennusta ilahdutti joukkueen pelivalmius jo tässä vaiheessa kautta, sillä se ei ole aina ollut itsestäänselvyys.
Lisäksi joukkue iski jälkimmäisessä pelissä ykkös- ja kakkoserän alkuun salamamaalit, joita on useammin nähty viime vuosina enemmän omassa kenttäpäädyssä. Optimaalinen avaus siis, mutta siltikin uskaltaa ennustaa, että parhaat pelit ovat vielä edessäpäin…

-vk-

Kokoonpano 24.9. Keljo

H: Huuskola-Reponen (C)-Pölkki
Norola-Nyberg-Mutkala

P: Oksanen-Maunula
Tarhanen/Hotti-Kuurne

MV: Löfgrén

Turnauspisteet:
Mirka Pölkki 4+2 = 6
Katariina Huuskola 2+1 = 3
Henriikka Norola 2+1 = 3
Sanni Nyberg 2+1 = 3
Mia Reponen 0+3 = 3
Maiju Maunula 1+0 = 1
Johanna Oksanen 0+1 = 1
Heidi Mutkala 0+1 = 1

Miesten joukkueen syyskierroksen kuulumiset

Flanelsin miesten vitosdivarikausi on edennyt puoliväliin tasaisen aaltomaisesti. Kausi alkoi kahdella niukalla tappiolla Hankasalmella, joita seurasi kaksi hienoa voittoa Jyväskylässä. Toiselta Jyväskylän reissulta lähdettiin jälleen tyhjin käsin kotiin, mutta kotiturnauksesta kairattiin voitot molemmista peleistä. Saldona siis kahdeksan pistettä yhtä monesta ottelusta ja sarjataulukossa paikka aivan kärjen takana.

Useampi loukkaantuminen yhdessä muiden elämisen kiireiden kanssa ovat kaventaneet joukkueen kokoonpanoa tällä kaudella ennennäkemättömällä tavalla. Peliaikaa on täten itse kukin saanut tarpeeksi, eikä ketään ole tarvinnut pakottaa vaihtoon. Taitava ja kokenut joukkue on näyttänyt pystyvänsä voittamaan myös tällaiset haasteet ja taistellut jokaisessa ottelussa tiukasti voitosta. Mielellämme otamme myös uusia pelaajia mukaan joukkueeseen.

Suora linkki sarjan sivuille: https://salibandy.fi/tulospalvelu/34/7872/8851/2021-2022/sarjataulukko

Ilari Suuronen

Naisten kuulumisia

Kotiturnaus 23.10.2021

Joukkue siirtyy joulutauolle parantelemaan vammoja ja juonimaan uusia kuvioita sarjakakkosena. Edellä ainoastaan Jyväskylän Happee, joka ei ole vielä kokenut pistemenetystä pelaamissaan kymmenessä ottelussa. Saman verran pelattuja otteluita on myös Flanelsilla, joista on kertynyt seitsemän voittoa, yksi tasapeli ja kaksi tappiota. Tähän valmennus on muutamaa kauneusvirhettä lukuun ottamatta tyytyväinen.

Joukkue on esiintynyt yhteisistä harjoitusmääristä huolimatta edukseen turnauksissa. Uudet pelaajat ovat löytäneet paikkansa rosterista ja ennen kaikkea joukkueen roolitus on hyvässä tasapainossa. Mirka Pölkin syyskausi on ollut erinomainen, josta palkkiona paikka sarjan pistepörssin kärkinimenä (14 maalia+4 syöttöä= 18 pistettä). Myös muu kokenut kaarti on onnistunut pelillisesti hyvin ja myös junioripelaajat kantavat vastuunsa esimerkillisesti. Muuramen turnaus oli valmentajaan silmin katsottuna sitä, mitä on jo pitkään peräänkuulutettu eli pallokontrolliin perustuvaa, rakentavaa pelaamista. Puolustaminen viisikkona on edelleen joukkueen vahvuus ja siihen on saatu viime aikoina yhdistettyä myös enemmän uskallusta pallollisena. Kevätauringon paistaessa on tavattu olla parhaimmillaan, joten uskallan ennustaa laadukasta pelaamista kevätkaudella.

Suora linkki sarjan sivuille: https://salibandy.fi/tulospalvelu/19/8454/8882/2021-2022/sarjataulukko

Valmentaja Vesa Kuurne

P14-aluesarjan poikien kuulumiset

Flanels P14

2007–2010-syntyneiden poikien joukkue pelaa tällä kaudella Kaakkois-Suomen P14- kilpasarjassa. Joukkue oli ilmoitettu haastajasarjaan, mutta kyseiseen sarjaan ei tullut tarpeeksi ilmoittautumisia, joten tällä kaudella haastaja- sekä kilpajoukkueet ovat kaikki samassa sarjassa. Haastajasarja oli ennakoitua tasoamme vastaava, sillä joukkueessamme nuorimmat pelaajat ovat 10–11-vuotiaita. Eli kilpasarjaan lähdimme todellisina haastajina.

Tämän kautemme tavoitteena on edelleen ollut kehittää vahvasti yksilötaitoja. Peli kuin peli on palloa hallittava ja osattava käsitellä. Valmennustiimimme Jussi Seppälä on keskittynyt yksiötaitojen valmennukseen ja kehitys on ollut huimaa. Syöttötekniikka ja tarkkuus on nyt hyvällä tasolla ja laukausten laatu ja variaatiot ovat kehittyneet. Erityinen huomio on kiinnitetty kanttilaukausten kehitykseen, kuten varmasti jokainen maajoukkueiden pelejä seurannut saattoi huomata, miten monet maaleista tehtiin kanteilla.

Oma roolini valmennuksessa on joukkuetaitojen kehittäminen sekä keskittymisen merkityksen korostaminen niin harjoituksissa kuin peleissä. Olemme aloittaneet tiiviisti harjoittelemaan liikkeen, syötön ja laukausten oikea aikaista ja älykästä ajoittamista perinteisellä ”PP” harjoituksella. Salivuorojen niukkuuden takia peliämme kehitetään vaiheittain. Syyskauden suurimmat panokset olivat puolustuspelaamisessa ja pelin avauksessa sekä karvauspelaamisen perusteissa.

Yhtenä keskeisempänä tekijänä salibandyssä on maalivahtipelaaminen. Joukkueemme maalivahti Ahti Soisalo on erityisesti tällä kaudella kehittynyt niin fyysisesti, taidollisesti kuin henkisesti maalivahdiksi, jonka suoritus parhaillaan on jo aivan sarjan huipputasoa. Samoin hyökkääjistä ja puolustajista on kehittynyt yksilöitä, jotka ovat sarjan huippujen tasolla. Myös nuoremmat pelaajamme olisivat varmasti oman ikäisten sarjoissaan korkealla tasolla, sillä pärjäävät he jo nyt fyysisesti isompia vastustajia vastaan kiitettävästi.

Tämä on joukkue isolla J:llä. Olemme viimeisen kuukauden aikana saaneet huomata, miten hyvin keskittynyt joukkue ottaa isoja askeleita pelin ja taitojen kehittymisen kautta. Joukkueen sisällä arvostetaan jokaisen panosta tekemiseen. Alkusarjassa suurimpia tuloksellisia onnistumisia ovat 5–5 tasapeli Lappeenrannan Saipaa vastaan sekä 3–8 voitto JPS 75 joukkueesta.

Pelaajapolut ovat pitkiä samoin, joukkueen tarinan rakentuminen kohti menestystä vaatii huolellisuutta, pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Tuloksellinen menestyminen tulee, kunhan aika on sille kypsä. Tämän alkukauden näyttöjen osalta voidaan sanoa, että kevätkaudelta voi jo odottaa paljon sekä erityisesti tulevilta kausilta. Alkusarja jatkuu tammikuussa kahden turnauksen osalta. Odotettavissa on edelleen tiukkoja pelejä. Harjoittelut jatkuvat jo tammikuun kolmas päivä.

Linkki sarjan sivuille: https://salibandy.fi/tulospalvelu/81/8270/9020/2021-2022/sarjataulukko

Päävalmentaja Pekka Huikko

2011-2013-ryhmän syyskauden kuulumiset

Salibandykoulu 2011-2013

Tässä harrasteryhmässä on syksyllä innokkaasti vipeltänyt 23 lasta. Kun kaikki ovat yleensä kerralla salissa on vauhti ja meteli välillä kovalla tasolla, saliaikojen puutteen takia käytössä on vain 2/3 salia yhden kerran viikossa. Mukana on lajin vasta aloittavia ja jo monta kautta pelanneita lapsia. Pienempiin ryhmiin jakamalla ollaan koetettu saada hieman parempaa harjoittelurauhaa sekä parempaa yksityisohjausta ja tässä ollaankin onnistuttu ihan hyvin. Viime kauden tapaan meitä on kolme valmentajaa, Marja ja Kari Kuurne sekä Vesa Hurri. Muutamia vanhempia onkin ollut upeasti avustamassa vaihtopenkillä istuvien kanssa, siellä on vielä usein hieman levotonta. Olemme aloittaneet lasten ja vanhempien kanssa käymään yksityisen palautekeskustelun lapsen kehityksestä ja käytöksestä harjoituksissa. Osan kanssa ehdittiin jo tapaamaan ja pohdittiin keinoja, jotta saamme tasapainotettua levottomuuksia harjoituksissa sekä kehitettyä harjoitusta vaativia kohtia. Loppujen kanssa jatketaan ensi vuonna.

Intersport-liiga 2012

Suurin osa 2011–2013-ryhmästä pelaa kilpaa Intersport-liigan turnauksissa Keski-Suomen alueella. Sarjan peliaika on 2 x 15 minuuttia, neljä kenttäpelaajaa ja pelissä pelataan 1,5 minuutin vaihtoja. Meillä on pelaajia yhteensä 20, joten porukka jaetaan kahteen joukkueeseen joka turnaukseen. Korona on edelleen tuonut omat haasteensa tälläkin kaudella, mutta syksy on pääsääntöisesti menty melko normaalisti.

Tasoerot meidän joukkueemme sisällä ovat isot ja joukkueiden jako onkin osoittautunut omaksi taiteenlajikseen. Kaikkien taidot ovat kuitenkin menneet kovasti eteenpäin ja ajoittain kentällä näkyy tasapainoista tekemistä koko joukkueelta. Kaikille on annettu tasaisesti peliaikaa ja tekeminen on lapsista hauskaa. Tämä onkin se harrastamisen pääasia! Tällä kaudella on näkynyt vastustajien lisäämä harjoitteluaika; osa harjoittelee jopa kolme kertaa viikossa meidän yhtä harjoituskertaamme vastaan. Voittoja ei ole syyskaudella vielä tullut, mutta monta peliä on hävitty harmillisen niukasti.

Viikko sitten sunnuntaina pelatussa syksyn viimeisessä turnauksessa nähtiin kaikkien kausien parasta peliä! Neljästä pelistä kolme päättyi kirvelevään yhden maalin tappioon. Hyvät syötöt, pelinrakentelu, oikea-aikainen puhe kentällä ja iso taistelutahto. Näitä on harjoiteltu monta vuotta ja nämä asiat näkyivät syksyn viimeisessä turnauksessa kentällä. Valmennus oli niin ylpeä pelaajista! Nämä ovat niitä asioita, joiden avulla pärjätään jatkossa peleissä.

Näissä peleissä usein yksi pelaaja saattaa tehdä paljon maaleja mutta sillä pelillä ei pärjää, kun ikää tulee enemmän, vaan tarvitaan koko joukkueen yhteispeliä. Tämä onkin ollut valmennuksen tähtäimessä kaikkina näinä vuosina, yhtenäinen joukkue. Keskittymisen puute on ollut iso ongelma koko kauden peleissä ja harjoituksissa. Viimeisessä turnauksessa tämä ongelma isolta osin selätettiin ja tulos näkyi pelin laadussa. Maalivahdit olivat loistavassa vireessä ja hoitivat oman rankan osuutensa hienosti. Molemmat pelasivat kentällä kaksi peliä ja kaksi peliä maalissa. Valmennuksellekin hankalasti kaikki neljä peliä ovat usein peräkkäin ja vanhemmat ovatkin isossa roolissa näissä turnauksissa. Kannustamisen ja väliajalla rauhoittelun lisäksi osa on onneksi auttanut meitä lämmittelyiden ynnä muiden pitämisessä, kiitos myös vanhemmille.

Porukka jää nyt joulutauolle. Ensi vuonna suunnitelmissa on jatkaa jo aloitettuja erillisiä maalivahtiharjoituksia ja lisäharjoituskertoja. Kevätkaudelle lähdetään toivottavasti jatkamaan samoilla fiiliksillä kuin viimeisessä turnauksessa. Keskittyneenä, toteuttaen harjoiteltuja asioita ja taistelutahtoa uhkuen.

Marja, Kari ja Vesa

Salibandy alkaa viikolla 35!

Kevään kausimaksuja ei laskuteta – isommat juniorit jatkavat ulkopelejä salikauden jälkeen

Koronaepidemian vuoksi hyvin rikkinäisestä kaudesta on päätetty olla laskuttamatta kevään osalta kausimaksuja sarjassa pelaavilta junioreilta sekä aikuisilta.

Sekä miehiltä että naisilta on laskutettu kilpakauden ensimmäinen erä syksyllä, mutta nyt toista laskua ei keväästä lähde kellekään. Tämä siksi, että sarjapelejä ei olla päästy pelaamaan marraskuun jälkeen eikä harjoituksia olla voitu pitää tammikuun jälkeen.

Junioreiden harjoitukset jatkuvat

Tämän hetken koronarajoitusten mukaan alle 18-vuotiaat ovat voineet jatkaa harjoituksia liikuntahallissa. Tilanne voi kuitenkin muuttua yllättäen koronatilanteen heikentyessä, ja seuraamme päivittäin tilannetta sekä annettuja ohjeistuksia. Pyrkimyksenä on jatkaa harjoituksia salissa siihen asti, kunnes pihapelit on sään myötä mahdollista aloittaa ulkokaukalossa.

Viime kesänä Joutsan kunta antoi vanhat laidat käyttöön ulkopeleihin. Koripallokentällä jokaisella oli mahdollisuus kasata ulkokaukalo ja pelata vaikka omalla porukalla turvallisesti. Tälle kesälle on tarkoitus järjestää viikottain ohjattua toimintaa vanhemmille junioriryhmille. Kaikesta kesän toiminnasta tiedotetaan lähempänä ajankohtaa.

Harrastetaan siis salissa vielä ja pysytään terveinä!

Turnausväsymys – ilman otteluita ja pelimatkoja

Tänään tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun seuran hallitus päätti keskeyttää harjoituskauden maailmalta vyöryneiden uutisten saattelemana. Alkoi koronaviruksen värittämä ajanjakso, joka jatkuu edelleen. Vain 12 tartuntaa koko vuoden aikana omassa pitäjässämme tilastoituna – silti maskit, käsidesit sekä turvavälit ovat tulleet rutiineiksi.

Syksyllä saimme harrastaa hallissa ja pelit potkaistiin myös käyntiin kovalla innolla. Pikkuhiljaa otteluita alkoi peruuntua ja mieli oli maassa. Viikkoa ennen suunniteltua joulutaukoa kunta laittoi kotihallin ovet säppiin. Epävarmuus tulevasta jylläsi niin pelaajien kuin valmentajien mielessä, miten tästä jatketaan.

Tammikuussa kaikki pääsivät harrastamaan, mutta vain hetkeksi. Oli jälleen aika rajoitusten ja aikuisten ryhmät pistettiin kokonaan tauolle. Näin mennään tälläkin hetkellä, lisäksi myös sarjat on keskeytetty kevätkauden osalta.

Miltä vuosi on näyttäytynyt harrastavan lapsen silmin? Näen vahvasti pelien olevan se juttu junnuille, eikä mikään ihme. D2-poikien joukkue pääsi huimaan vauhtiin viime syksynä aluesarjassa, ja otteluiden peruminen oli kuin puukonisku selkään. Myös nuoremmat odottivat Intersport-liigan turnauspäiviä kuin kuuta nousevaa – pelien jälkeen pufffetista haettu mokkapala kruunasi reissun.

Miehille prime time-aikaan pyörinyt äijäsähly ei ole koskaan ollut totista vääntöä, eikä naisten rouvasählyssä kukaan ole taistellut pallosta verenmaku suussa. Miesten edustusjoukkueen kausi alkoi lupaavasti pelien puolella, vaikkei treeneissä suurta edustusta viikottain näkynytkään. Naisten joukkueella kausi lähti upeasti käyntiin ylemmässä sarjassa, ja yhteisten treenien puuttuminen teki monelle ison aukon arkeen.

Rajoitusten tiukentuessa ja ohjeiden lisääntyessä myös valmentajat ovat joutuneet pohtimaan omaa rooliaan. Onnistuneiden laukauksien jälkeen ei voi tehdä ylävitosia ja selkään taputtaminen on myös kontaktien välttämiseksi pannassa. Kuinka motivoin junioreita harjoittelemaan, vaikka seuraavaa turnauspäivää ei ole tiedossa? Miten toimimme, jos ovet menevät jälleen säppiin? Mitenköhän se yksi juniori pärjää, joka ei ole käynyt pitkään aikaan kontaktien välttämiseksi?

Huoltajat ovat myös oma lukunsa. Normaalisti lehtereillä on istunut kourallinen vanhempia ja peleissä meillä on yleensä ollut suuri joukko kannustajia matkassa. Jokaisella on ollut oma tärkeä tehtävä, olkoon se kahvinkeitto kotiturnauksessa, ensi-avusta huolehtiminen tai ottelun valokuvaaminen. Kaikilla on ollut oma paikkansa seuran yhteisössä.

Seuratyöntekijälle vuosi on ollut opettavainen. On tehty haasteita, jaettu liikuntavinkkejä, yritetty motivoida ja olla ajan tasalla kaikesta. On suunniteltu ja ideoitu, vaikka lähes kaikki on jouduttu lopulta tilanteen muuttumisen myötä perumaan. On tehty tiedotetta tiedotteen perään- anteeksi siis sähköpostin tukkimisesta.

Harrastaminen ei ole pelkästään lajin harjoittelua, se on myös kaikkea muuta. Se on turvallinen ympäristö, jossa jokainen saa olla oma itsensä. Se on paikka, jossa kiusaamiseen puututaan ja ketään ei jätetä yksin. Se on paikka, jossa saa purkaa energiaa ja onnistua yksilönä. Se on paikka, jossa tunteita saa tulla. Se on paikka, jossa kehitytään ja saadaan aikuiselta tsemppiä ja palautetta.

Joillekin viikoittaiset treenit voivat olla henkireikä, toiselle koulun tai työn lisäksi ainut sosiaalinen tapahtuma. Joku on voinut löytää sieltä hyvän kaverin, toinen kokee olevansa osa jotain suurempaa.

Allekirjoittaneella päällimmäinen tunne on turnausväsymys, vaikkei marraskuun jälkeen ole tehty yhtäkään pelimatkaa tai ottelua. Vuosi on ollut opettavainen monella tapaa. Olen kiitollinen siitä, että meidän jäsenet ovat noudattaneet ohjeistuksia, eikä harjoituksiin ole tultu oireisena. Myös aikuiset ovat pysyneet poissa hallista, iso kiitos siis kaikille jaksamisesta näinä vaikeina aikoina.

Odotan innolla sitä päivää, kun näen juniorit tositoimissa kentällä ja kannustusjoukot lehtereillä. Tunnelman täydentää puffetin tuore kahvi ja mokkapala, sekä ihmisten kasvoilla näkyvät iloiset ilmeet ilman peittäviä kasvomaskeja.

Seurakehittäjä Jonna Keihäsniemi